Mustavalkoinen kuva Marttiahtisaaresta pukupäällä.

Ajankohtaista

Uutiset / 09.10.2017

”Nämä harjoitukset ovat vastaisku ääriajattelulle”

Opettajien mukaan Ahtisaari-päivien rauhanvälitysharjoitukset motivoivat nuoria seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua ja valavat uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin.

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaat Wahid Reza, Barsha Bandari ja Nikolas Drosdek osallistuivat presidentti Ahtisaaren mestariluokalle. Ahtisaaren rauhanvälitysopeista on tulossa osa Ahtisaari-päivien materiaalipakettia.

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaat Wahid Reza, Barsha Bandari ja Nikolas Drosdek osallistuivat presidentti Ahtisaaren mestariluokalle. Ahtisaaren rauhanvälitysopeista on tulossa osa Ahtisaari-päivien materiaalipakettia.

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun (SYK) äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Tuula Uusi-Hallila teetätti opiskelijoillaan puheilmaisun kurssin alussa neuvottelutaitoja kehittävän appelsiiniharjoituksen, jossa tehtävänä oli keksiä mahdollisimman monta vaihtoehtoista tapaa ratkaista riita appelsiinista. Tulokset häkellyttivät.

”En olisi ikinä itse pystynyt keksimään niin monenlaisia ratkaisuja. Samalla huomasin, kuinka luokan yhteishenki koheni silmissä ja oppilaiden keskinäinen luottamus kasvoi. Sen jälkeen oli helppo teettää heillä vaikka minkälaisia tehtäviä, kun he olivat jo kertaalleen koetelleet rajojaan.”

Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n perustama Ahtisaari-päivät on viime vuoden aikana laajentunut vain yhden päivän mittaisesta vuosittaisesta tapahtumasta ympärivuotiseksi projektiksi, jonka tavoitteena on yhdessä koulujen kanssa tehdä konfliktinratkaisusta kansalaistaito. Ajatuksena on, että sama logiikka pätee niin koulun pihan kärhämissä kuin kansainvälisissä konflikteissakin: riidat ratkotaan puhumalla.

CMI:n yhdessä opettajien kanssa suunnittelemassa ja toteuttamassa rauhanvälityspaketissa on erilaisia harjoituksia, joiden avulla oppilaat voivat tutustua rauhanvälitykseen, harjoitella neuvottelemista ja oppia konfliktien ratkaisuun tarvittavia taitoja. Harjoitukset on suunnattu yläkoulujen 8.–9.-luokkalaisille ja lukiolaisille.

”Harjoitukset motivoivat seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua”

Päivittäinen konflikteihin, sotiin ja muihin selkkauksiin painottuva mediavirta voi välillä ahdistaa nuorta – etenkin jos omat vaikutusmahdollisuudet näyttäytyvät olemattomina. Lauttasaaren yhteiskoulun (LYK) elämänkatsomustiedon ja uskonnon lehtorin Anna Sauraman mukaan Ahtisaari-päivien harjoitukset tarjoavat toivoa ja uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin: kaikki konfliktit voidaan ratkaista.

Pelkän teorian tankkaamisen ohella onkin tärkeää tarjota työkaluja myös tiedon jäsentämiseen. Siinä Ahtisaari-päivien harjoitukset ovat opettajien mielestä hyvä apuväline.

”On kauhean paljon asioita, joita voidaan käsitellä yhteisesti sopimalla. Se on aikuistuvalle nuorelle hirveän tärkeä viesti”, painottaa Uusi-Hallila.

Samalla harjoitukset ovat myös omiaan lisäämään kiinnostusta ympäröivää maailmaa kohtaan.

”Jos nuorella ei ole välineitä käsitellä uutisvirtaa, katse kääntyy helposti pois ja kiinnostus laantuu. Harjoitukset ovat motivoineet oppilaitani seuraamaan yhteiskunnallista keskustelua ja maailmanpolitiikkaa”, sanoo SYKin englanninkielen ja maailmanpolitiikan lehtori Agnieszka Janus-Hiekkaranta.

”Väittelyn ei tarvitse olla hyökkäävää”

Ahtisaari-päivien neuvottelutaitoja kehittävät harjoitukset korostavat yhteistyötä, innovatiivisuutta, ennakkoluulottomuutta ja kaikkien osapuolten yhdenvertaisuuden tärkeyttä. Tavoitteena ovat niin kutsutut win-win-tilanteet, joissa jokainen osapuoli kokee tulleensa yhtä lailla kuulluksi ja ymmärretyksi.

”Näissä harjoituksissa keskustelua lähdetään rakentamaan ihan eri tavalla kuin perinteisissä väittelyharjoituksissa. Oppilaat joutuvat keskittymään substanssiin vastakkainasettelujen sijaan”, toteaa SYKin filosofian, elämänkatsomustiedon ja teatteri-ilmaisun lehtori Liisa Lampi.

Hänen oppilaansa ovat harjoitusten kautta oivaltaneet, ettei väittelyn tarvitse olla hyökkäävää, vaan se voi olla myös levollista ja kuuntelevaa.

”Eikä haittaa vaikka olisi eri mieltä: ristiriidat voivat elää keskenään ja silti voimme ymmärtää toisiamme.”

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaat pääsivät ratkomaan riitaa CMI:n asiantuntijan Denis Matveevin avustuksella.

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaat pääsivät ratkomaan riitaa CMI:n asiantuntijan Denis Matveevin avustuksella.

”Roolipelit ovat kasvattaneet syvyyttä opiskelijoiden mielessä”

Kun Suomi muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi, on entistä tärkeämpää, että pystymme tarkastelemaan asioita eri näkökulmista, hyväksymään erimielisyydet ja kohtaamaan toisemme yksilöinä. Ahtisaari-päivien empatia- ja vuorovaikutusharjoitukset ohjaavat oppilaita asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan tilanteita eri kanteilta.

”Nämä harjoitukset ovat vastaisku ääriajattelulle. Ne pakottavat katsomaan samaa tilannetta toisen ihmisen näkökulmasta ja punnitsemaan omia arvoja, pyrkimyksiä ja haluja suhteessa toisten ihmisten haluihin ja pyrkimyksiin”, Janus-Hiekkaranta sanoo.

Janus-Hiekkaranta on toteuttanut maailmanpolitiikan linjan lukiolaisten kanssa kaksi Ahtisaari-päivien roolipeliharjoitusta, joissa oppilaat pääsevät kokemaan todentuntuisen konfliktitilanteen ja harjoittelemaan sen ratkaisua. Roolipelit ovat auttaneet oppilaita ymmärtämään, miten paljon tunteet vaikuttavat siihen, miten ihminen kuuntelee ja ymmärtää toista ja miten itse reagoi ja argumentoi. Lisäksi oppilaat kertoivat ymmärtävänsä nyt maailman konfliktitilanteita paremmin.

”Aiemmin kun he avasivat aamulla lehden, he saattoivat päivitellä, että miten aikuiset ihmiset eivät millään pääse sopuun. Nyt he kertoivat ymmärtävänsä paremmin, miten vaikeaa konfliktinratkaisu voi olla ja miten monenlaisia eri intressejä niihin kytkeytyy. Roolipelit ovat kasvattaneet syvyyttä heidän mielessään.”

Myös Saurama on toteuttanut roolipeliharjoituksen oppilaidensa kanssa. Hänen mukaansa harjoitus teki lukiolaisille näkyväksi sen, miten vahvana meihin on iskostettu ”pyydetään anteeksi ja kätellään” -toimintamalli, ikään kuin laastarina konfliktitilanteeseen.

”Simulaation myötä opiskelijat ymmärsivät, että se ei auta, elleivät kaikki koe tulleensa aidosti kuulluiksi.”

Juttu on alun perin julkaistu Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton Hyol ry:n jäsenlehti Kleiossa.

Saarlotta Virri/CMI