Ahtisaari-päivät

Ahtisaari-päivien tavoitteena on tehdä konfliktinratkaisusta kansalaistaito. Ahtisaari-päivät tarjoaa kouluille erilaisia työkaluja, kuten opetusmateriaaleja, joiden avulla käsitellä konflikteja ja niiden ratkaisua. Lisäksi Ahtisaari-päivien asiantuntijat voi kutsua kouluvierailulle kertomaan konfliktinratkaisun teemoista. Ahtisaari-päivien yhteydessä toimii myös nuorten rauhanlähettiläiden ryhmä Lennonit, jonka tavoite on rohkaista nuoria olemaan rauhantekijöitä omassa elämässään.

Rauhanvälitys on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa, mutta sitä tarvitaan yhtä lailla myös kotimaassa. Ahtisaari-päivien tarkoitus on tuoda rauhanvälitystyö osaksi jokaisen nuoren arkipäivää. Ahtisaari-päivien vierailuilla suomalaisissa yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa tutustutaan rauhanvälitykseen, harjoitellaan neuvottelemista ja opitaan ristiriitojen ratkaisemiseen tarvittavia taitoja.

Ahtisaari-päivien historiaa

Ajatus Ahtisaari-päivien järjestämisestä syntyi ministeri Alexander Stubbin vuonna 2008 perustamassa Suomen maabrändi-työryhmässä. Vuonna 2010 loppuraporttinsa jättänyt työryhmä antoi ulkoministeriölle tehtävän järjestää vuosittainen rauhanvälitystapahtuma, joka nimettäisiin Ahtisaari-päiväksi. Merkittävä rooli tapahtumassa annettiin suomalaisille kouluille. Vuonna 2021 Ahtisaari-päivät uudistui, sillä vuosittain järjestettävästä päivästä haluttiin tehdä jatkuvaa toimintaa. Ahtisaari-päivät voi siis olla milloin vain, koska riidat ratkotaan puhumalla — joka päivä.

Ahtisaari-päivien tarkoituksena on tuoda rauhanvälitys osaksi jokaisen nuoren arkipäivää.

Vuonna 2020 Ahtisaari-päiviä vietettiin kymmenettä kertaa, tällä kertaa yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa, mutta täysin virtuaalisesti. Päiviä on aiemmin vietetty Jyväskylässä, Espoossa, Vaasassa, Oulussa, Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Vaasassa. Ahtisaari-päivien pääjärjestäjänä on presidentti Ahtisaaren perustama konfliktinratkaisujärjestö CMI. Hanke on ulkoministeriön tukema.