Lauttasaaren yhteiskoulun ja Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaat saivat ainutkertaisen tilaisuuden osallistua Martti Ahtisaaren ensimmäiselle Suomen mestariluokalle. Nuorten mukaan monet Ahtisaaren rauhanvälitysopeista sopivat riitojen sovitteluun myös koulussa.
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaiden Wahid Rezan, Barsha Bandarin ja Nikolas Drosdekin mielestä riidat ratkotaan puhumalla, aivan kuten presidentti Ahtisaari opastaa.
Päivälehden museon auditoriossa kuuluu hermostunut supina, kun Lauttasaaren yhteiskoulun ja Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun oppilaat odottavat maailman menestyksekkäimmän rauhanvälittäjän, Martti Ahtisaaren saapumista paikalle. Nuoret ovat saaneet ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua Ahtisaaren ensimmäiselle Suomen mestariluokalle, jossa rauhannobelisti kertoo, mitä hän on oppinut ratkoessaan konflikteja maailmalla.
Ahtisaaren rauhanvälitysopeista on tulossa osa yläkoulujen ja lukioiden opetusmateriaalia. Näin nuorilla on omassa koulussaan mahdollisuus harjoitella riitojen ratkaisua rauhannobelistin esimerkin innoittamana.
Auditorion latautunut tunnelma laukeaa nopeasti, kun CMI:n viestintä- ja varainhankintajohtaja Elina Lehtinen avaa tilaisuuden, ja Ahtisaari alkaa muistella nuoruusvuosiaan.
”Minun rauhanvälittäjäurani alkoi koripallotreenien pukukopissa. Siellä jouduin ensi kertaa riidan sovittelijaksi”, Ahtisaari muistelee, ja saa oppilaat nauramaan.
Alun perin opettajaksi kouluttautuneen Ahtisaaren mukaan opettajan ja rauhanvälittäjän työssä on paljon yhteistä. Myös rauhanvälitys on eräänlainen opetustapahtuma.
”Uskon, että opettajankoulutuksen saanut henkilö on rauhanneuvotteluissa harvinaisen hyvässä asemassa.”
Riidat ratkotaan puhumalla ja kaikkien kanssa on voitava keskustella, Ahtisaari muistuttaa oppilaita. Se on yhtä lailla tärkeää kouluissa kuin maailman vaikeimmissa konflikteissa.
”Minua ovat joskus työtoveritkin kritisoineet siitä, että kohtelen pahantekijöitä kohteliaasti. Mutta jos en olisi suostunut keskustelemaan myös pahantekijöiden kanssa, moni rauhansopimus olisi jäänyt syntymättä.”
Martti Ahtisaari jakoi rauhanvälitysoppejaan helsinkiläislukiolaisille Päivälehden museossa.
”Ilman tasa-arvoista politiikkaa konflikteilta ei vältytä”
Lukiolaisia askarrutti muun muassa maailman epävakaa tilanne ja se, miten uusien konfliktien syttymistä voitaisiin ehkäistä esimerkiksi Euroopan sisällä. Ahtisaaren mukaan paras tapa ehkäistä konflikteja on harjoittaa oikeudenmukaista ja tasa-arvoista politiikkaa.
”Ilman tasa-arvoista politiikkaa konflikteilta ei vältytä. Siinä mielessä meidän pohjoismainen hyvinvointimallimme on maailman paras.”
Naistenpäivän kunniaksi keskusteltiin myös naisten roolista rauhanvälityksessä ja siitä, miten tärkeää on, että kaikki yhteiskunnan jäsenet saadaan sisällytetyiksi rauhanprosessiin. Tämän eteen myös Ahtisaaren perustama konfliktinratkaisujärjestö CMI tekee parhaillaan töitä.
”Se vaatii kovaa työtä, että saadaan tasa-arvo toimimaan. Vaikka YK on selkeästi ottanut kantaa naisten osallistamisen puolesta, heidän saaminen mukaan rauhanneuvotteluihin on edelleen tavattoman hankalaa.”
Luennon aikana presidentti ilmaisi myös huolensa Syyrian konfliktista.
”Sanoisin, että tämä pakolaisvirta Eurooppaan on meidän itse aiheuttama. Emme lähteneet ratkomaan konfliktia tosissaan tarpeeksi ajoissa, ja nyt näemme sen seuraukset.”
”Meidän pitäisi olla sen verran kunniallisia, että antaisimme perheille mahdollisuuden yhdistyä emmekä lähettäisi ihmisiä takaisin Bagdadiin kuolemaan. Nyt vaaditaan inhimillisyyttä.”
”Huumori voi olla tapa rakentaa luottamusta”
Ahtisaari myöntää, että rauhanvälittäjän uralla on ollut hyötyä karjalaisen lupsakasta luonteesta. Toisaalta onnistumisen hetket ovat niin voimakkaita, että ne pyyhkivät rankatkin kokemukset mennessään.
”Kun saa vuosikymmeniä tukkanuottaisilla olleet ihmiset hyväksymään rauhansopimuksen, siitä syntyy hiljainen hyvänolon tunne, josta saa aina olla kiitollinen.”
Ilon ja huumorin merkitystä rauhanneuvotteluissa korostaa myös tilaisuudessa mukana ollut CMI:n Afrikka-asiantuntija Eemeli Isoaho. Kun neuvottelujen virallinen osuus päättyy, huumorilla ja hyvän tunnelman säilyttämisellä on tärkeä rooli.
”Huumori voi olla tapa rakentaa luottamusta eri osapuolten välillä ja saada heidät näkemään toisensa ihmisinä.”
Tilaisuuden lopuksi Ahtisaari muistuttaa vielä oppilaita suomalaisten onnekkaasta asemasta.
”Olemme kaikki tavattoman onnekkaita siinä mielessä, että olemme saaneet käydä koulua reilussa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa. Olemme saaneet yhteiskunnalta hyvät lähtökohdat lähteä rakentamaan omaa elämäämme.”
”Toivon teille kaikille mielenkiintoista elämää”, Ahtisaari päättää hymyillen.
Lauttasaaren yhteiskoulun oppilaiden Olli Härkäsen ja Nea Männyn mukaan mestariluokka oli ainutlaatuinen ja hieno kokemus.
”Rauhan tekeminen voi alkaa tosi pienestä asiasta”
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun (SYK) oppilas Barsha Bandari seurasi luentoa mielenkiinnolla ja oli yllättynyt siitä, miten rennolta ja ystävälliseltä presidentti vaikutti. Hänelle luento valoi myös uskoa tulevaan.
”Kun katsoo uutisia, tulee sellainen olo, että kaikki on vain negatiivista ja pahaa. Tästä luennosta tuli toiveikas olo. Onneksi on myös ihmisiä, jotka yrittävät tehdä hyvää ja parantaa maailmaa”, sanoo Bandari.
Monet presidentin rauhanvälityksen periaatteista toimivat oppilaiden mukaan sellaisinaan myös koulumaailmassa.
”Presidenttihän kertoi, että hänen rauhanvälittäjänuransa alkoi koripallotreenien pukuhuoneesta. Se on hyvä esimerkki siitä, miten rauhantekeminen voi alkaa tosi pienestä asiasta, ja jokainen voi antaa siihen oman panoksensa”, Bandari toteaa.
SYKin Nikolas Drosdekin mukaan erityisesti presidentin ohje siitä, että riidat ratkotaan puhumalla, sopii kaikkiin tilanteisiin. Koulussakin paras tapa ratkaista riitoja on istua alas ja puhua asiat läpi.
Riitojen ratkaisemista olisi oppilaiden mukaan hyvä opettaa myös kouluissa. Lauttasaaren yhteiskoulun (LYK) Nea Männyn mielestä konfliktinratkaisu- ja kansainvälisyysopetus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.
”Erilaisten ihmisten kanssa on tultava toimeen, se on ihan välttämätöntä elämässä. Siinä auttaa se, että tuntee ja ymmärtää toisia kulttuureita. Aivan kuten Ahtisaari sanoi, kaikkia on kohdeltava kunnioittavasti.”
Tasa-arvoisen kohtelun merkityksen huomaa LYKin Olli Härkäsen mukaan hyvin vaikkapa koulun ryhmätöissä.
”Ei voi nostaa toista selkeästi toisen yläpuolelle, vaan kaikkien osapuolten mielipiteet on otettava huomioon”, hän täsmentää.
Presidentin rauhanvälitysopit ovat osa opetusmateriaalia, joka löytyy Ahtisaari-päivien uusilta nettisivuilta. Nettisivuilla on joukko erilaisia harjoituksia ja työkaluja, jotka vahvistavat rauhanvälitykseen ja sovitteluun tarvittavia taitoja. Materiaalipaketin tarkoituksena on auttaa nuorta rakentamaan rauhaa myös omassa elämässään.
